Historia

Aika ennen Vegemestaa

Eräänä lauantaina heinäkuussa 2005 Robert Ramstedtin ystävä oli järjestänyt tapahtuman Inkoon seurojentalolla. Järjestäjä oli huolehtinut äänentoiston, artistin ja dekoraatiot, mutta eras tärkeä elementti puuttui – ruoka. Robert “Frogi” Ramstedt kysyi, että eikö siellä keskellä metsää ole tarjolla mitään purtavaa. Järjestäjä totesi, että “mä voin seivata sulle jotain bäkkärisafkoja”. Vastaus ei tyydyttänyt Frogia vaan kysyi, että entäs ne sadat muut, eikö heille ollut tarjolla mitään purtavaa.? “No tuo sä jotain”, puuhamies Tim vastasi.

Frogi pakkasi siltä istumalta vanhaan Toyotaansa pihagrillin ja ajoi paikalliseen markettiin, jossa tyhjensi pakastealtaan soijanakeista sekä osti muut vegehodariainekset ja ajoi tapahtumapaikalle. Frogin vegehodari oli ollut pienissä piireissä tunnettu jo vuodesta 2000 alkaen.

Kuten Frogi oli arvellut, nälkäisiä riitti ja jonoa alkoi muodostumaan heti kun grilli oli kuumana. Järjestäjä ei tarjonnut valaistusta, joten asiakkaat istuivat vegehodari kädessä teltassa kynttilän valossa ihastellen spontaania ideaa.

Tästä syntyi ajatus kokeilla vegehodari -konseptia astetta isommassa tapahtumassa, Faces-festivaaleilla. Faces -festivaaleilla toistui sama kuin kuukautta aikaseemin; jonoa riitti festivaalin ensimetreistä facesin viimeiseen iltaan saakka.

Vuonna 2007 palattuaan Frogi päätyi kouluttamaan Suomenlinnan hostellin työntekijöitä varausjärjestelmän käyttöön ja havaitsi tyhjillään olevan kahvilatilan lauttarannan välittömässä läheisyydessä.

Kun IT- ja mobiilipalveluilla itsensä elättänyt Robert Ramstedt avasi “vahingossa” kesäkahvilaksi tarkoitetun sivubusineksen Suomenlinnaan, ei kukaan voinut arvata, minkälainen ilmiö kaupungin vegeburgeri -tulokkaasta tulisi alle vuodessa.

Idylli saari houkutteli IT-konsultin tuomaan saarelle jotain, mikä puuttui koko kaupungista (tai oikeastaan koko Suomesta) – herkullisen kasvishampurilaisen. Ideana oli tarjoa turisteille ja saaren asukkaille vege take away vaihtoehto, josta Frogi itse oli haaveillut vuosia.

Nyt tarjolle tuli hämmentävän lihaisan tuntuinen soijapihvi ruis- tai kauraleivän välissä.  Perusmausteet kuten ketsuppi, sinappi sekä paahdettu sipulin varmistivat yhtymäkohdat perinteiseen kasvishampurilaiseen.

Pian sana kaupungin parhaista purialisista kiiri jo amerikkalaisten turistienkin suuhun, eikä lihattomuus tässä uudeessa vegeburgerissa kiusannut asiakkaita lainkaan.

Helsinkiläiset alkoivat kysellä kiihtyvällä tahdilla, koska samanlainen paikka saataisiin mantereelle. Sattuman kautta juuri vapautuva pizzeria löytyy yhdestä Helsingin baaririkkaimalta kadulta – Vaasankadulta.

Ilman minkäänlaista markkinointia sana kaupungin uusimmista kasvispuriliaisesta kiiri pitkin kaupunkia viiteryhmästä toiseen; Stadin omasta killer hampurilaisesta olivat kuulleet niin trendisetterit, pankkineidit, vegaaniaktivistit kuin raskaan työn suorittajatkin.

Frogi oli kuitenkin unohtanut erään oleellisen komponentin kasvishampurilaisesta. “Eikö teillä ole juustohampurilaista”. Kysymys oli alkanut toistua useita kertoja viikkojen aikana ja kun eräänä lokakuisena tiistai-iltapäivänä asiakas esittää jälleen saman kysymyksen, Frogin mieleen tulee Kippari-juustopaketti, jonka hän oli ostanut iltapalaksi itselleen. Hetkessä Kippari-hampurilaisesta muodostui lippulaiva ja jo samana syksyä City-lehden lukijoista koostuva raati myöntää Vegemestalle Kaupungin parhaan kasvishampurilaisen tittelin.

Valio halusi kuitenkin Frogin muuttavan  menestystuotteen nimeä ja Vegemestan oli kysyttävä asiakkailtaan ehdotusta uudeksi nimeksi. Voittajaksi äänestettiin Piraatti-hampurilainen, joka rekisteröitiin välittömästi tavaramerkiksi.

Kun Frogi oli pyörittänyt kolmatta vuotta Vaasankadun pientä vegepurilaispaikkaa, oli katseet suunnattava isompien liiketilojen suutaan. Piraatti-hampurilaiset olivat tehneet hyvin kauppansa ja Vegemestan oli aika laajentua.

Nyt oli Stadin kasvisruokakeisari Frogin vuoro maksaa oppirahat ravintola-alalla; lokaation, kumppanien ja tiimin rakentamisessa ei onnistututtu ja Frogi joutui myymään Vegemesta-tavaramerkin eteenpäin. Monien vaiheiden jälkeen Vegemestan tavaramerkki on nykyään brändiin uskovan käsissä, joka rakentaa Vegemesta-ketjun uutta tulemista. Lisätietoa tästä.

Robert Ramstedtetin mobiilitaustasta johtuen oli alusta asti päivän selvää, että hänen jo 2000 esittämänsä idea, tulisi hänen omaan  Vegemesta-ravintolaansa. Piraatti-kasvishampurilaista on voinut ensimmäisestä julkaisupäivästään saakka ostaa puhelimella. Myöhemmin Vegemesta tulee tunnetuksi Bitcoin-myönteisyydestään. Mikä tärkeintä; Piraatti-hampurilaisen tarina jatkaa pian taas matkaansa.